Aloitin uuden blogin, johon laitan vanhoja perhekuvia ja muistoja perheeni ja sukuni elämästä - siis lapsuuden perheeni. Sain lainaksi valokuvat, jotka luulimme jo kadonneiksi: laatikollinen vanhoja ja ikivanhoja mustavalko-otoksia, jotkut täynnä tuntemattomia, toisissa taas selvästi isän korvat ja hiusraja takimmaisella pensaalla oikealta katsoen... Olen nyt käynyt kuvat läpi ja kirjoittanut taakse keitä uskon/tiedän/luulen niissä olevan ja pian alkaa suuri skannausprojekti. Tallennan kuvat isossa koossa koneelleni paperitulostusta varten, eli kysyessä saa s-postissa suurempikokoisia kuvia.
Toisaalla olen aloittanut sukupuun rakentamisen. Laitan tälle sivulle linkit myös muitten ylläpitämiin sukupuihin, jotka sivuavat Kassala-Kolu-jne-sukuamme.
Alkukuvana olkoon Äitin ja Isän hääkuva, 24.6.1944 ryhmävihkimisen jälkeen.
(Hilda) Onerva (os. Kolu) ja Reino Olavi Kassala. Rakkaat äiti ja isä.
Äidin suku ei pitänyt tästä avioliitosta lainkaan - olihan isä työläinen, "punainen"! Pappikin sanoi naristen: "Kai minun sitten pitää teidätkin vihkiä" - mikä alku! Isä jäi junasta, joka olisi vienyt hänet määrättyyn aikaan varuskuntaan - palvelukseen astumisen hetki oli käsillä. Hän meni aamujunalla ja myöhästymisestä joutui putkaan, kaiken kukkuraksi hänen kaunis tumma kihara tukkansa nyrhittiin lyhyeksi. Siitä määrännyt esimies sanoi pahanilkisesti, että lähteepä teiltä nuo kutrit - johon isä että "minullapa ne kasvaa takaisin" - esimies oli nimittäin kalju ... Siitä ilosta sai isä kaivaa vielä sen paskakuopankin.
Yhdessä äiti ja isä jaksoivat rakastaa kunnes kuolema erotti. Äiti kuoli 10.2.2007 ja isä 3.11.2010 Sain olla molempia saattamassa tuonilmaisiin. Kerron blogissa asioita niinkuin minä ne näen ja ymmärrän. Jos lukijalla on tarkempaa tietoa niin olen iloinen yhteydenotoista!
